Mene tiedä, mistä se on tullut, mutta molemmat oireilemme flunssaa tai muuta oireiltaan epämääräistä räkätautia. Sen lisäksi itse olen työperäisen hermoromahduksen partaalla. Kun kollega on poissa, tuska on suuri. Olin jälleen kerran uloskävelyn partaalla, rytmihäiriöitä jo pukkasi.
Nyt vaan ei joutaisi sairastamaan. Pohjoinen Suomi kutsuu perjantaina. Veljen vaimon tytär järjestää valmistujaiset. Veli lupasi kertovansa jotain yllätysuutisia koko poppoolle. Jälleen kerran aiomme pikkuretkellämme yöpyä hotellissa, ei tee mieli vaivata ketään. Mikäli vain VR ja lumitilanne suovat, lauantaina palaamme kotikoloon. Pikkuretket piristävät ja niihin meillä on varaa.
Kävin kaivelemassa tekoturkiksen kellarista. Sen verran räyhäköitä lämpötilalukemia on luvassa pääkaupunkiseudullekin.. Lumi onneksi tuo maailmaan valoa. Onhan päivä sitä paitsi 5 minuuttia pidempi. Kevät tulee.
Muuten kaikki on hyvin. Anoppikaan ei ollut pahemmin haavoittunut, vaikka oli tuuskatanut päälleen eilen. Todennäköisesti huomenna hän jo pääsee kotiin. Merkit vaan ovat ilmassa. Kukaan ei kyllä sitä toivoisi.
Itselleni toivoisin paremmat hermot. Tai terävämmät aivot. Myös uusi työpaikka olisi kiva ylläri. (Onneksi on Hän. En kestäisi ilman.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti