Voi olla, että joudun pysymään LinkedInistä poissa. Ainakaan sinne ei kannata mennä huppelissa, ettei erehdy lausumaan sen toisen todellisuuden sanoja.
Tätä mietin, kun satuin lukemaan erään ison yrityksen tsemppisanoja toisen yrityksen toimitusjohtajalle, kun hän selvensi tehtaanlopetuksen syitä. Kommentit minut pöyristymään saivat - oksetti, pyörrytti ja etoi. Missä maailmassa elävät ne hyväpalkkaiset henkilöt, joiden todennäköinen eläköitymisikä on kuudenkympin korvilla? Sen jälkeen he saattavat vastaanottaa hyväpalkkaisia hallituspaikkoja, mutta sitä ennen muuttavat suomalaista verotusta karkuun Portugaliin tai muuhun edukkaan verotuksen maahan. Lapsille ja lapsenlapsille voidaan kustantaa kallis koulutus ja eksklusiivinen terveydenhoito missä tahansa - ei siihen enää suomalaista yhteiskuntaa tarvita. Eikä ammattiyhdistyksen edustaja paljon parempi ole, puhuu keskieurooppalaisen maan keskipalkasta ja vertaa sitä suomalaiseen oman alansa keskipalkkaan. Joo. Väärin. Voisi vattu edes verrata perunoita perunoihin.
Varmasti Suomi ja koko maailma ovat olleet kusessa aikaisemminkin, minäkin muistan pari kertaa. Protektionismiahan se herättää, itsekin pelkään vain oman paikkani ja palkkani puolesta (luulisi siihen jo parin kolmen viimeisen vuoden aikana tottuneen), mutta uskokaa tai älkää, minulla on sellainen muistikuva, että joskus tällaisissa tilanteissa on puhalleltu kaikki samaan nuotioon ja haettu kaikki risuja tahoiltamme. Mutta ei tällä kertaa, nyt haetaan syyllistä ja kustaan nuotioon, etteivät vaan "ne toiset" voittaisi. Voittaisi mitä?!
Ja minun pitäisi mennä levänneenä töihin maanantaina. Menenkin! Menen kiusallani. Teen työni hyvin ja huolella, marisen ja valitan, jos tarve on, potkutkin vastaanotan kunnialla. Mut jumalaare, jos lotossa voitan, ryhdyn tekemään vapaaehtoistyötä ja säätiöin omaisuuteni vapauden, veljeyden ja tasa-arvon puolustamiseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti