torstai 13. elokuuta 2020

Tikka hakkaa naapurissa, kalat loiskii järvessä, vastarannalla rääkyy joku luontokappale

Ensimmäinen mökkiyö takana. Keuhkot ovat jo tukossa, mutta jospa allergialääke pian tekisi tehtävänsä. Kesäpaikassamme ei muuta vikaa ole kuin se, että tänne saa tuoda kotielämet mukana. Koirapoly minun allergiani saa ärhähtelemään. Pieni kosmeettinen haitta, kun muuten fasiliteetit ovat kohdallaan.

Kun kurvasimme huudeille, hiekkatiellä vastaan tuli "vanha" omistajapariskunta, vilkuttelimme toisillemme niin innokkaasti, että Hän oli kaahauttaa vitelikkoon hiekkatieltä. Maatilan pihassa tapasimme sukupuol...polvenvaihdoksen jälkeen isännöivän jälkikasvun. Eikä ollut jälkikasvusta polvi pahennut. Nauravainen ja ystävällinen oli vastaanotto - matopurkki lyötiin heti kyselemättä kouraan.

On kuin kotiinsa tulisi, jo neljättä vuotta peräjälkeen. Joku saattaisi todeta, että tylsää. Itse kiitän ja iloitsen, koska en pidä muutoksista tai yllätyksistä. Sevverran asperkkeli olen.

Iltasella tein broilerilasagnen, eipähän tarvitse pariin päivään ruokapolitiikkaa miettiä. Naureskelin Hänelle, joka keräsi palttoota toisen jälkeen niskaansa ulkoa tullessaan. Joka kesä menee pari vuorokautta ennen kuin Hän tottuu hirsitalon viileyteen.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti