Ei ole kuulunut mitään haastattelun jälkeen. Ehkä pyysin liikaa palkkaa, ehkä olen liian vanha, ehkä joku on vielä parempi. Mut ei se mitään. Jatkan hakemista, ei voi ainakaan yrittämättä jättämisestä syyttää. Huomiseen mennessä lupasi haastattelija ilmoittaa kaikille jotain. Pääsin kuitenkin yhdeksän sopivimman joukkoon.
Huomisen jälkeen alkaa myös loma. En taas osaa edes ajatella sitä vielä. Ehkä sitten huomenna. Tai ehkä maanantaina. Vaikka kolme viikkoa menee nopeasti, niin tekemiset ainakin ovat erilaisia kuin työaikana.
Loman jälkeen keskustelen töissä palkasta. Jos on työpaikka, minne palata. Nyt on hivenen apea olo, mutta se menee ohi. On mennyt aikaisemminkin, pyrin muistuttamaan itseäni. Ja onhan mulla luvassa ikäkausitarkastus - pääsen labrakokeisiin, ehkä näen jopa lääkärin. Tahtoisin kysyä ruuansulatuksesta, polvesta sekä nilkasta. Ylipainosaarnan saan ihan ilmaiseksi.
Olipas tämä täynnä minua. Jospa sitten seuraavalla kerralla Häntä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti