Pakkaamme luonteidemme mukaisesti. Minulla oli pakkauslistat tehtyinä jo kuukausi sitten, yleiset keittiö- ja liinavaatetavarat on jo nätisti kasassa, vaatteet ovat pöydällä, lääkkeet ja nesessääritavara pitää vielä paikallistaa. Arvatkaas, mikä on meillä asuvan tilanne? Yhtään nyssäkkää ei ole valmiina, listaakin hän teki, mutta sekin jäi kesken. Sen lisäksi kalakamat, jotka Hänen oli tarkoitus tarkistaa eilen, ovat siirtyneet kellarista parvekkeelle. Musiikkivermeet ovat omilla paikoillaan, eivätkä suinkaan siistissä nipussa.
Autonhaku onnistui erinomaisesti. Omistaja oli todella mukava ja avulias. Onneksi olin aika tarkkaan opiskellut reitin, koska Hänestä ei kaupunkisuunnistajaksi ole, totesimme jälleen. GPS:n hän sai toimimaan sen jälkeen, kun hän itsekin jo tunnisti, missä olimme. Seuraavalla kerralla minä luen karttaa ja Hän ajaa. Auto on hieno, punainen. Juu. On sillä joku merkkikin, Audi. Bloxcar on taivaanlahja autottomalle köyheliinille.
Naurattaa Hänen vaatehamsterointinsa, kun tiedän Hänen notkuvan olopöksyissä ja hupparissa suurimman osan ajasta. Mutta minkäs ihminen luonteelleen voi. Minun laukkuni tulee painamaan kuutisen kiloa, Hänen ainakin 12.
Vaan eipä ole enää hätä eikä hoppu. Pohjoisempaan Suomeen on suora tie, ruuhkia ei ole ja kahville pysähdytään tarvittaessa. Mukava lähteä. Minua ei ahdista. Asiat ovat hyvin. Loma on jo alkanut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti