lauantai 27. heinäkuuta 2019

Vielä yksi päivä hellettä

Päässäni pyörii niin paljon pieruvideoita, etten uskonut sen olevan mahdollista. Olen katsonut uutisia. Enempää ei varmaan tarvitse siihen lajiin puuttua. Ilmastonmuutos ahdistaa. Tuhoa ja terroria. Onneksi minulla ei ole kääpiöitä.

Osansa tekee kuumuus. En voi poistua kodista muualle kuin töihin ja kauppaan. Ja maailmassa on ihmisiä, jotka nauttivat tästä. Varmaan ne tyypit, joilla on varaa investoida ilmastointiin. Tai sitten ne, joilla on lämmönsäätely kunnossa.

Tukka on raskas karvalakki. Vain rakkaudesta Häneen en aja sitä pois - ei se ensi talveksi kasva takaisin kuitenkaan. Rakkaudesta Häneen teen monia muitakin asioita, ihana vain huomata, etteivät ne ole mitenkään vaarallisia tai minua vahingoittavia. Päinvastoin myös minun hyväkseni olevia. Näin ei aina aikaisemmin ole ollut, nyt on hyvä minulle. Se edellä olen ajatellut mennä, silloin voi hyvää seurata muillekin.

Viime viikonlopun festarireissu oli viehättävä. Hyvää musiikkia, erinomaista samanmielistä seuraa, viileä huone nukuttavaksi, herkkuruokaa, viileitä juomia, mutta ei liikaa. Lienee parempi, että jätän kritikoinnin sitä osaaville tahoille; paikalla oli hienoja, keskinkertaisia ja huonoja ensambleja. Ensi kesänä on päästävä John Smith festareille uudelleen. Jotkut paikat vain vetävät puoleensa. Ja ihmiset.

Perjantaina pääsin yhteiskunnan kustantamaan papakokeeseen. Hoitaja kertoi, että tuloksen samiseen menisi nelisen viikkoa. Niinpä kun tänä aamuna Omapostiin oli tullut viesti, olin varsin varma, että nyt blondia viedään lujaa. Olin väärässä jälleen kerran. Kohtalo oli suopea ja tulos puhtoinen. Nyt uskaltaa gynekologille uusimaan estrogeenireseptin, kirottu terveyskeskuslääkäri ei suostunut kuin puolen vuoden pidennykseen. Miten köyhät saavat repsunsa? Ai niin, minua köyhemmät kärsivät. Voi pi**u.

Haluaisin päättää tämän positiivisesti. Siksi totean, että vielä yksi päivä ennen kuin pääsemme piinasta. Talvi tulee - tai ainakin uusi jääkausi. Pari viileätä päivääkin riittää. (Niin ja ensi vkolla minulla on työhaastattelu. Juu. Olen hullu, kun kerron, koska sitten en ainakaan pääse. Tiedän. Silti on kivaa, että tulin huomioiduksi. Nyt otan vähän lisää kuperkeikkajuomaa.)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti