Kollegan tytär etsi kissalleen hoitopaikkaa, kollega ehdotti meitä. Nuoripari läksi pohjoiseen pääsiäiseksi. En usko heidän tuovan tai vievän koronaa, tytär lisääntyy parin kuukauden kuluttua. Varmaan mielessä oli viimeinen pieni irtiotto arjesta kahdenkesken ennen jälkikasvun saapumista.
Morris on 9 kuukautta vanha siamilainen. Kapeanaamainen kierosilmäinen ruma luikku (kun aina kissat ovat olleet puolipitkäkarvaisia tai brittejä) , mutta ihana luonne, mikäli nyt näin voi vajaan vuorokauden tuntemisen perusteella jotain luonteesta sanoa. Eikä edes karju perinteisellä siamilaisaksentilla.
Huomioita: olen allergisoitunut kissoille todella pahasti, Hän on aivan myyty, siivoamisen määrä lisääntyy. Mutta kotieläin on pehmentävä tekijä, lässytämme elikolle molemmat varsin estottomasti. Onneksi ainakin viime yönä sain nukkua rauhassa, toivottavasti sama jatkuu.
Työ on aivan hirvittävää, mutta enempää en siitä lajista voikaan sanoa. Miksi ne, joilla töitä on, ajetaan loppuun, kun vapaana olisi monta erinomaista tekijää? Onneksi tuli päästäisloma, hengähdystauko on tarpeen. Miksi en jaksa hakea töitä? Mitä edes osaan?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti