Hiljaiseloa lähiössä

Olipa harvinaisen piristävä perjantai! Kahden ystävättäreni kanssa pidimme whatsup-treffit. Kälätimme puhelimessa nelisen tuntia, poislukien biobreikit. Alunperin oli tarkoitus pitää skype-treffit ja katsoa yhdessä Mustaschin keikka, mutta emme saaneet linkkiä toimimaan. Jäi sitten keikka vähemmälle huomiolle. Mutta en valita, oli ihanaa jutella ja nauraa yhdessä. En tajunnutkaan, miten paljon olin sitä kaivannut.

Virtuaali-illanistujaiset tuntuivat aamulla tukanjuurissa. En nyt ihan varsinaista krapulaa saanut aikaiseksi, mutta väsymyksen ja kestojanon. Iltapäivällä tein kanakastikkeen, keittelin sen kanssa tuorepastaa. Tuli mielettömän hyvänmakuinen eväs. Sitä syödään sunnuntainakin.

Perjantain kauppareisulla ostelin jo asioita vappuviikonloppua varten. Minua ei yhtään huvita lähteä joukkokokoontumisiin kauppaan rynnimään. Haluan pysyä hengissä - ja etenkin pitää Hänet hengissä. Meillä on niin kivaa ja hauskaa yhdessä. Ensi vkolla joku päivä käyn nagei, pekonia ja herkkusieniä. Niistä tulee lisää herkkuruokaa.

Lauantai-illan ohjelmassa oli Hellboy II -elokuva. Yllättäen Hänkin innostui leffasta. Meillä ei usein tapahdu sitä, että kiinnostuisimme samoista elokuvista. Tuokin oli siinä ja siinä rajalla minulle, en oikein kestä kauhuefektejä. Onneksi huumori voitti.

Raskaita ovat ajat, mutta huonomminkin voisi olla. Meillä on paljon asioita, joista voimme olla kiitollisia. Rakkaus on ihana asia!