keskiviikko 18. elokuuta 2021

Tuulen huminaa kuunnellessa

Mökillä on mahtavaa nukkua päiväunia! Eilen tärähti pari tuntia unta ikuisesta unihiekkavajeesta kärsivälle. Voi olla, että tänään jatkan harjoituksia. Eikä yöunissakaan ole valittamista ollut, vaikka aamulla olen pariin otteeseen valpastunutkin. Parasta on, kun mitään ei ole pakko tehdä.

Eilen kävin 10-15 minuutin kierroksen pihapiirissä sateen jälkeen. Sain saaliiksi kolme herkkutattia. Siivosin ne samantien ja paistelin sieni-sipulikuutiot kypsiksi pannulla, maustoin suolalla ja pippurilla ja jätin jääkaappiin odottamaan. Illalla ne sujahtivat maggaroiden kanssa piirakkaan. Hyvää tuli! Riittää lounaalle vielä huomennakin.

Vieraslista alkaa olla täynnä. Ensi viikonlopun vieraan kanssa luvassa on Väinölän naivistinäyttely ja vakavamielinen rumuretki metsään. Sunnuntaina tulee veli puolisoineen ja ensi viikonloppuna veljentytär puolisonsa ja kissojen kanssa. Onneksi meille jää myös omaa aikaa, liian kiire ei saa olla ja pakkotahti on kiellettyjen sanojen listalla.

Aamupäivällä olin mittailemassa manttaaleja, kun yrittäjä pörähti tarkistamaan puutilanteen ja tyhjentämään roskiksen. Juttelimme hetken, kiirettä on pitänyt. Hyvä niin, haluan heidän jaksavan jatkaa vuokraustoimintaa ihan itsekkäistä syistä.


Melkein odottelen sadetta. Sen ropina peltikattoon on yksi meditatiivisimpa ääniä tuulen huminan jälkeen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti